Inkontinenssihoidot
Lantionpohjan lihakset kannattelevat lantion elimiä, tukevat selkää ja vaikuttavat vatsaontelon paineeseen.
Heikot lantionpohjan lihakset saattavat aiheuttaa muun muassa virtsanpidätyskyvyn ongelmia (inkontinenssi), virtsarakon ja kohdun laskeumaa sekä yhdyntäongelmia. Yleisin lantionpohjan toimintahäiriö on virtsankarkailu joko ponnistuksen ja/tai virtsahädäntunteesta.
Ponnistusinkontinenssi on yleistä ja siitä kärsii jopa 60 % yli 25-vuotiaista naisista jossain elämänsä vaiheessa. Siinä virtsaputken ulkoinen sulkijamekanismi pettää. Syynä tähän voi olla moni lantionpohjaa rasittava tekijä, kuten synnytys, ylipaino, astma ja fyysinen rasitus. Iän myötä kudosten elastisuus heikkenee muun muassa hormonaalisten muutosten vuoksi, jolloin ongelma yleistyy entisestään.
Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia, joten niiden kunnon ylläpysymiseen ja parantamiseen voi itse vaikuttaa.
Voit testata lantionpohjan kunnon ja paikallistaa ne keskeyttämällä virtsasuihku, kun käyt vessassa. Älä kuitenkaan ota tätä tavaksi, sillä jatkuva keskeyttäminen sotkee normaalin toiminnan!
Lantionpohjan lihaksistoa harjoitetaan usein väärin. Yleisin virhe on jännittää pakaralihaksia, reisiä ja pinnallisia vatsalihaksia. Tärkeää on pitää pakarat, vatsa ja reidet rentoina. Hengitystä ei saa pidättää.
Lantionpohjan lihaksilta vaaditaan sekä kestovoimaa, nopeusvoimaa että maksimivoimaa, joita kaikkia voidaan harjoittaa.
Fysioterapiassa keskitytään harjoituttamaan ja normalisoimaan lantionpohjan lihaksiston toimintaa neuvonnan ja elektroterapian avulla (FemisScan). Terapiassa huomioidaan myös muut lihasryhmät ja niiden yhteistoiminta lantionpohjan lihaksiston kanssa. Inkontinenssifysioterapia etenee usein seuraavanlaisesti:
- ensimmäisellä kerralla kartoitetaan inkontinenssin haitta-aste kyselyn avulla, opitaan tunnistamaan lantionpohjan lihakset ja niiden supistus/rentoutus ja tehdään FemiScan klinikkajärjestelmän avulla lantiopohjan lihastestaus, joiden avulla terapian vaikuttavuutta voidaan seurata
- biopalautteen saamiseksi käytetään FemiScan EMG-laitteiston intravaginaalielektrodia. Lantiopohjan lihasharjoittelu on tehokkainta biopalautteen avulla, koska palautetta harjoittelun onnistumisesta ja tehosta saadaan klinikalla silmin ja kotihoitolaitteen kanssa korvin
- kotiharjoittelu FemiScan kotihoitolaitteen kanssa kestää yleensä 10 +10 päivää
- harjoittelun puolivälissä sovitaan klinikkakäynti etenemisen seuraamiseksi, mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumiseksi ja vaikeusasteen lisäämiseksi
- kolmannella klinikkakäynnillä tehdään uudet klinikkamittaukset ja sovitaan harjoitteluohjelma, jota jatketaan itsenäisesti ilman laitetta. Aluksi harjoittelu on intensiivisempää (esim. 3x/pvä 5 pvä/vko, vähitellen (n. 6 kk harjoittelun jälkeen) määrää voi laskea ylläpitotasolle)
- suurempia tuloksia huomaa yleensä 6-8 viikon kuluttua
- saadut tulokset ja harjoittelun eteneminen ovat aina yksilöllisiä eikä niitä verrata muiden tuloksiin
- lantionpohjan lihasten harjoittelun etuna on, että sitä voi tehdä missä tahansa ja toisten huomaamatta. Paras tulos saadaankin, kun harjoittelu yhdistetään päivittäisiin askareisiin ja liikkeessä oloon
- kaikkein tärkeintä on motivoitua itsehoitoon ja sitoutua harjoitteluun. Vain siten ongelmaan saadaan pidempiaikainen ratkaisu
